Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2018.

Mitä luen nyt?

Kuva
Lapsena luin lähikirjastosta kaikki mahdolliset kirjat. Nukuin niin, että tyynyn alla oli kasa kirjoja. Luin aina paljon, mutta jossain vaiheessa opiskelu otti yliotteen lukemisesta. Kun luki päivät pitkät tietokirjoja opiskelua varten, ei jaksanut lukea muuta. Sitten tuli älykännykän, sosiaalisen median ja Netflixin aika ja lukemiselle tuli kamalasti kilpailijoita.

Olen kuitenkin päättänyt, että lukeminen on edelleen minun juttuni. Pidän laukussa kirjaa, jonka nappaan esille niissä tilanteissa, joissa kännykkä helposti etsiytyy käteen. Pakotan itseni lukemaan ja se kannattaa. Tulee oikeasti luettua enemmän.

Vajoan toisinaan keskittymiskyvyttömyyteen. Silloin lukeminen tuntuu liian raskaalta. Mielenkiinto herpaantuu ja tulee tartuttua kännykkään kirjan sijaan. Miten onkaan mahdollista, että ihanien ja kiinnostavien tarinoiden sijaan tulee ajauduttua lukemaan Facebookia, Lemmikkipalstoja ja Vauva.fi:tä? Se on käsittämätöntä, koska netti tarjoaa paljon turhauttavaa ja ihan turhaa luetta…

Tänään syntyi tekstiä ja ruisleipää

Kuva
Hiihtoloman viimeiset tunnit ovat käsillä ja vihdoin minulla on sellainen olo, että tekstiäkin syntyy. Pari sivua tänään. Se ei ole superpaljon, mutta on sellainen olo, että tämä kulkee kyllä. Otin tavoitteekseni lähettää jokaiselle kirjoituskurssin tapaamiselle tekstiä. Edellisen lähetyskerran päälle on nyt syntynyt seitsemän sivua. Se on ihan hyvä määrä. Jos tämä tahti pysyy, valmistakin tulee joskus.

Sain puolitoista vuotta sitten itselleni ruisleivän juuren uskomattoman hienon harrastukseni Elämyskerhon kautta. (Elämyskerhosta lupaan kertoa myöhemmin lisää.) Siitä lähtien juuri on odottanut pakastimessa leipojaansa.

Tällä viikolla päätin vihdoin alkaa ruisleivän tekoon ja otin juuren pois pakkasesta torstaina. Elvytin ensin juurta pari päivää ja sitten hapatin taikinavelliä vielä vuorokauden ajan. Tänään leivoin leivän. Pariin otteeseen täytyi kyllä soittaa äidille ja varmistaa, että olen tekemässä jotain järkevää. Äidin kannustus auttoi ja leivästä tuli ihan mahtavaa. En välttämä…

Tekstiä ei synny

Olen kirjoittanut kamalan vähän viime aikoina. Selvästi kirjoittamisen kanssa on sujuvia kausia ja sujumattomia kausia. Kun sujuu, kirjoitan molempia blogeja, instatekstejä ja käsikirjoitusta. Kun ei suju, en kirjoita oikeastaan mitään.

Tällä viikolla olen ollut hiihtolomalla ja olen pikku hiljaa palauttanut itseäni tavoitteellisemman kirjoittamisen ääreen. Olen saanut kirjoitettua käsikirjoitusta. Tosin olisin toivonut saavuttavani jotain flow-tilan tyyppistä edes hetkeksi. Ja saavani aikaan useampia sivuja tekstiä.

Tällä kertaa minulla ei ole mitään suurempaa sanottavaa, mutta olkoon tämä teksti etiäinen siitä, että pian kirjoitan lisää.