Oppilaan roolissa

Aloitin uuden harrastuksen, ilmajoogan. Se on ihanaa ja kamalan vaikeaa. On ihanaa onnistua hurjalta vaikuttavissa jutuissa, mutta monta kertaa tunnin aikana en onnistu. Ainakaan yhtä sulavasti kuin haluaisin.

Kun vaikea asia tulee esiin, huomaan kiukustuvani todella helposti. Sätin ensin mielessäni itseäni siitä, että en ole aikaisemmin treenannut tarpeeksi voimaa tai notkeutta. Kun olen moittinut itseäni tarpeeksi, käännän kiukun opettajaan. Tällaisenkin turhanpäiväisen jutun hän tänään keksi. Eikö hän tajua, että tämä on liian vaikeaa? Ei kukaan tavallinen ihminen pysty tähän. Sitten huomaan, että moni pystyy ja alkaa hävettää. Nyt ne kaikki katsovat, kuinka surkea olen.

Tuohon kaikkeen liittyy niin kamalan monta ikävää tunnetta, että olisi helppo jättää enää menemättä. Olen joskus jättänytkin jonkin harrastuksen samanlaisesta syystä. En ole kokenut opettajaa tarpeeksi kannustavaksi, vaan olen jäänyt negatiiviseen kiinni. En osaa. Tämä laji ei ole minua varten.

Ilmajoogaa jatkan, koska negatiivisten kokemusten vastapainoksi saan siitä niin paljon positiivista. Jatkan myös siksi, että vaikeissa jutuissa joogaopettaja tulee luokseni ja pilkkoo harjoituksen minua varten pienempiin osiin. Tai auttaa. Ottaa jaloista kiinni, pysäyttää keinunnan, kannustaa. Siksikin jatkan, että tiedän tämänkin muuttuvan ajan mittaan helpommaksi. Tiedän, että tulee sekin kerta, kun pystynkin.

Peruskoulussa oppilaat joutuvat jatkuvasti samanlaisiin tilanteisiin. Kaikki tuntuu liian vaikealta, alkaa hävettää ja kiukuttaa. Peruskoulua ei kuitenkaan voi lopettaa yhtä nopeasti kuin joogaharrastusta. Ei ole ihme, että kiukuttaa tulla kouluun tai juuri sen vaikean aineen tunnille.

Minulle opettajana tekee todella hyvää käydä usein kokeilemassa myös oppilaan roolia. Tätä ei pidä ikinä unohtaa.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Mukavaa että olet aloittanut uuden harrastuksen. Tsemppiä siihen! Hyvää peilausta myös työelämään ja opettamiseen :)
Noora Friman sanoi…
Kiitos! Harrastuksia on kyllä tosi hyvä uudistaa aina silloin tällöin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hehkutusta!

Aina sopivasti syyllinen olo

Vitkasteltu viikonloppu